Lumilinko: Osto-opas, käyttö ja huolto

Talven lumityöt vievät helposti hermot ja hartiat jumiin, mutta lumilinko on tehokas kone, joka nopeuttaa lumenpoistoa ja säästää selkää ihan eri tavalla kuin perinteinen lapio. Se sopii oikeastaan kaiken kokoisille pihoille, kunhan valitset mallin järkevästi. Markkinoilta löytyy lumilinkoja jokaiseen tarpeeseen ja budjettiin, ja totta puhuen, kun löydät itsellesi sopivan, laite maksaa itsensä takaisin yllättävän nopeasti – ainakin jos miettii ajansäästöä ja omaa jaksamista.

Lumilingoissa on aika paljon teknisiä eroja. Työleveys, heittoetäisyys, käyttövoima ja ohjattavuus – kaikki nämä vaikuttavat siihen, miten hyvin lumilinko sopii juuri sinun pihaasi. Sähkökäyttöiset ja akkukäyttöiset lumilingot ovat hiljaisia ja kevyitä, kun taas bensiinikäyttöiset mallit antavat enemmän voimaa, jos lunta on reilummin tai piha iso. Ei ole yhtä oikeaa vastausta, mutta kannattaa miettiä, mikä toimii omassa arjessa.

Tässä oppaassa käydään läpi lumilinkojen eri tyypit, valintakriteerit, käytön perusteet sekä huollon niksit. Saat kättä pidempää siihen, miten valita paras malli ja käyttää sitä turvallisesti – ja ehkä vähän mukavammin kuin joskus aiemmin.

Keskeiset asiat

• Lumilinko tekee lumitöistä paljon helpompaa ja nopeampaa kuin perinteiset käsityökalut

• Valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota käyttövoimaan, työleveyteen, heittoetäisyyteen ja pihan kokoon

• Säännöllinen huolto ja oikea käyttötekniikka pidentävät laitteen ikää ja tekevät hommasta turvallisempaa

Miksi lumilinko kannattaa hankkia?

Jos olet joskus kolannut pihaa tuntitolkulla, tiedät jo syyn: lumilinko nopeuttaa hommaa ja säästää voimia. Riippumatta siitä, onko piha pieni vai iso, löytyy kyllä laite, joka sopii. Ja oikeasti, talven lumityöt eivät enää tunnu niin raskailta, kun kone hoitaa suurimman osan hommasta.

Kannattaako lumilinko ostaa?

Jos lumitöitä riittää säännöllisesti ja puhdistettavaa pihaa on edes muutama kymmenen neliötä, niin kyllä kannattaa. Lumilingon hinta maksaa itsensä takaisin säästetyissä työtunneissa ja selän hyvinvoinnissa. Ei sitä ehkä ensimmäisenä talvena huomaa, mutta kyllä se ero vaan näkyy.

Pienet akkukäyttöiset lumilingot maksavat noin 150–600 euroa ja sopivat erityisesti kaupunkiasujille, joilla on pieni piha tai terassi. Keskikokoiset bensiinikäyttöiset lumilingot liikkuvat 500–1500 euron haarukassa ja ovat hyvä valinta perheille ja omakotitaloihin. Ammattikäyttöön tarkoitetut mallit voivat maksaa helposti 2000–3000 euroa tai enemmän, mutta silloin puhutaan jo isoista pihoista tai kiinteistöistä.

Hinta kannattaa suhteuttaa siihen, paljonko lumitöitä oikeasti on. Jos kolaan menee helposti tunti kerralla ja sitä pitää tehdä monta kertaa viikossa, lumilinko pelastaa hermot ja selän. Ja jos terveys ei kestä raskasta kolaamista, laite on melkein välttämätön – miksi kiusata itseään turhaan?

Nopeampi ja vaivattomampi lumenpoisto

Lumilinko tekee lumenpoistosta moninkertaisesti nopeampaa. Pienimmilläkin malleilla piha hoituu kolmessa-neljässä osassa siitä ajasta, mitä kolaamiseen menisi. Työleveys vaihtelee 40–60 senttiin kompakteissa koneissa, mutta traktoriin kiinnitettävillä malleilla pääsee jopa yli kahteen metriin – aika hurjaa, jos on iso piha.

Lumen heittoetäisyys vaihtelee mallista ja lumityypistä riippuen viidestä jopa viiteentoista metriin. Ei tarvitse enää siirrellä lunta useaan kertaan, kun saat sen kerralla pois kulkuväyliltä. Säädettävä heittotorvi on muuten ihan kätevä, kun haluat ohjata lumen pois kukkapenkeistä tai naapurin aidan vierestä.

Fyysinen rasitus vähenee selvästi, koska et joudu nostamaan lunta lapion kanssa. Itsevetävä lumilinko tekee työstä vielä helpompaa – laite liikkuu eteenpäin omalla moottorillaan, joten sinun tarvitsee lähinnä ohjata. Ergonomiset kahvat ja korkeussäätö ovat pieniä juttuja, mutta tekevät työstä yllättävän paljon mukavampaa.

Piha tyhjäksi lumesta tehokkaasti

Kun piha on täynnä lunta, tehokas lumilinko puhdistaa sen nopeasti ja perusteellisesti. Kaksivaiheinen mekanismi murskaa ensin lumen ja heittää sen sitten kauas pois – ei tarvitse pelätä, että lumi jää pyörimään käytäville.

Laite toimii myös raskaalla ja märällä lumella, vaikka kuivaa pakkaslunta on tietenkin kevyin siirtää. Työleveys vaikuttaa siihen, miten nopeasti homma hoituu: esimerkiksi 50 cm työleveydellä sadan neliön piha on putsattu vartissa. Jos on enemmän lunta, tehokkaimmissa malleissa käsittelykorkeus yltää 40–60 senttiin, mikä riittää aika monenlaisiin talviin. Traktorikäyttöiset lumilingot ovat sitten oma lukunsa, jos piha on oikeasti valtava.

Kenelle lumilinko sopii?

Lumilinko sopii oikeastaan kaikille, joilla on pihaa enemmän kuin postimerkin verran – sanotaan nyt vaikka 50–100 neliöstä ylöspäin. Erityisen hyvä laite on niille, joilla on selkävaivoja tai muuten rajoittunut liikuntakyky. Miksi tehdä lumitöistä tuskaa, jos avuksi löytyy kone?

Akkukäyttöiset lumilingot ovat suosittuja kaupungeissa ja rivitaloissa, koska ne ovat hiljaisia, päästöttömiä ja helppoja käyttää. Bensiinikäyttöinen lumilinko taas on omiaan maaseudulla ja isoilla pihoilla, joissa tarvitaan enemmän tehoa. Sähkökäyttöinen lumilinko voi olla järkevä, jos pihalla on sähköt helposti saatavilla – miksi ei, jos se toimii omassa käytössä?

Yritykset ja taloyhtiöt hyötyvät ammattikäyttöön suunnitelluista malleista, jotka kestävät kovaa käyttöä. Traktoriin kiinnitettävät lumilingot ovat sitten ihan oma maailmansa, jos pitää hoitaa esimerkiksi maatilan tai ison kiinteistön alueita. 

Lumilingot: eri tyypit ja käyttötarkoitukset

Lumilingot jaetaan muutamaan päätyyppiin sen mukaan, miten ne toimivat ja millä ne kulkevat. Valinta riippuu pihan koosta, lumen määrästä ja siitä, mitä itse arvostat eniten – helppoutta, tehoa vai vaikka hiljaisuutta?

Yksivaiheinen lumilinko – kevyisiin lumitöihin

Yksivaiheinen lumilinko on hyvä valinta pienille pihoille ja tuoreelle, kevyelle lumelle. Siinä on kierteinen ruuvi, joka kerää ja heittää lumen ulos yhdellä liikkeellä. Työleveys pyörii yleensä 46–56 sentin välillä, eli sopii mainiosti vaikka rivitalon pihalle tai terassille.

Nämä laitteet ovat kevyitä (yleensä alle 30 kg), joten niitä on helppo liikutella ja nostella varastoon. Käynnistys on usein napin painallus, mikä on kyllä mukavaa talvipakkasella. Joskus raskaammissa malleissa on vetokahva, mutta ei sekään vaikea ole.

Yksivaiheisen lumilingon edut:

• Helppo käyttää ja siirtää

• Hiljainen käyntiääni

• Sopii tasaisille alustoille

• Edullisin vaihtoehto

Heittoetäisyys on rajallinen, usein 3–6 metriä, eli ei kannata odottaa ihmeitä. Ruuvi ottaa kiinni maahan, joten sora-alustoille tämä ei sovi – asfaltille ja laatoille kyllä. Parhaiten toimii, kun lunta on alle 20 cm. Jos lunta on paljon, tämä malli jää helposti kakkoseksi.

Kaksivaiheinen lumilinko – raskaisiin lumiolosuhteisiin

Kaksivaiheinen lumilinko on tehokkaampi peli, kun lunta tulee kunnolla tai piha on iso. Siinä on etuterät, jotka keräävät lumen keskelle, ja voimakas tuuletin heittää sen ulos. Työleveys vaihtelee yleensä 55–76 sentin välillä, eli tällä hoituu jo isommatkin pihat.

Kaksivaiheinen rakenne mahdollistaa jopa 50 cm:n lumikerroksen käsittelyn. Heittoetäisyys yltää 10–15 metriin, joten lumi saadaan oikeasti pois jaloista. Painoa näillä laitteilla on enemmän (60–100 kg), mutta itsevetävä toiminto tekee hommasta silti helppoa – laite liikkuu eteenpäin moottorin voimalla, ja sinun tarvitsee vain ohjata.

Kaksivaiheisen lumilingon ominaisuuksia:

• Käsittelee märkää ja pakkautunutta lunta ilman tuskaa

• Toimii myös sora-alustoilla

• Säädettävä heittosuunta ja -etäisyys

• Monissa malleissa lämmitettävät kahvat (tämä on luksusta!)

Hinta-laatusuhde on kohdillaan etenkin keskisuurilla pihoilla. Kaksivaiheinen bensiinikäyttöinen lumilinko on monen mielestä paras valinta, jos pihan koko alkaa lähennellä sataa neliötä tai enemmän. Näissä riittää tehoa ja käyttövarmuutta talven kovimpiinkin keleihin. 

Mikä on kaksivaiheinen lumilinko ja miten se toimii?

Kaksivaiheisen lumilingon idea on oikeastaan aika nerokas, vaikka se kuulostaa tekniseltä: laitteessa on kaksi vaihetta, jotka yhdessä tekevät lumitöistä paljon helpompaa. Ensin metalliset keruuterät pyörivät ja murtavat tiukankin lumipeitteen, siirtäen lumen laitteen keskelle kohti syöttöruuvia.

Toisessa vaiheessa tehokas siipipyörä nappaa keruuteriltä tulleen lumen ja paiskaa sen ulos säädettävän heittokanavan kautta. Tämä kaksivaiheinen prosessi tuo ihan eri luokan suorituskyvyn verrattuna yksivaiheisiin lumilinkoihin – etenkin kun lunta on paljon tai se on ehtinyt painua tiiviiksi.

Keruuterät eivät osu maahan, mikä tekee laitteesta yllättävän monipuolisen. Voit käyttää sitä myös sora- ja sepelipihoilla ilman pelkoa, että kone imuroi kiviä. Rakenne kestää hyvin kovettuneitakin lumikokkareita ja satunnaisia jäälohkareita – mikä on aika tärkeää, jos piha ei ole ihan tasainen.

Moottoriteho pyörii yleensä 5-15 hevosvoiman välillä. Jos piha on iso tai lunta kertyy kunnolla, silloin se tehokkaampi moottori on kyllä paras valinta. Vaihteistoissa on usein useampia nopeuksia, eteen ja taakse, mikä tekee käytöstä joustavampaa – ei tarvitse hikoilla turhaan.

Akkukäyttöinen lumilinko

Akkukäyttöinen lumilinko, kuten POHJOLA MOTORS Akkukäyttöinen lumilinko 20'', on viime vuosina yleistynyt nopeasti, eikä ihme. Se toimii ladattavalla litiumioniakulla, ja yleensä akkujännite on 40–80 volttia, kapasiteetti 2–6 ampeerituntia. Täydellä akulla työskentelyaika on usein 20–45 minuuttia, riippuen vähän siitä, kuinka märkää ja raskasta lumi sattuu olemaan.

Akkumallit ovat hiljaisia ja päästöttömiä – ympäristö kiittää, eikä naapurikaan hermostu sunnuntaiaamuna. Käynnistys on helppoa, eikä huoltoa juuri tarvita. Akkukäyttöinen lumilinko sopii erityisen hyvin kaupunkiin, missä melu ja pakokaasut eivät ole toivottuja. Jos asut taajamassa, tämä voi olla hyvä valinta.

Märkä lumi voi syödä akun nopeasti, joten isommalle pihalle suosittelen kyllä toista akkua varalle. Toisaalta, jos piha on pieni ja lumityöt hoituvat nopeasti, akkukäyttöinen lumilinko on todella helppo ja vaivaton ratkaisu.

Näin valitset parhaan lumilingon

Lumilingon valinta… no, se riippuu aika monesta asiasta: pihan koosta, lumen määrästä ja omista mieltymyksistä. Sopiva lumilinko tekee talven lumitöistä oikeasti siedettäviä – ja aikaa jää muuhunkin kuin lapion varressa hikoiluun.

Miten valita oikea lumilinko?

Pihan koko on ensimmäinen asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota. Jos piha on alle 100 neliötä, kevyempi yksivaiheinen lumilinko yleensä riittää. Mutta jos tilaa on enemmän – sanotaan nyt yli 200 neliötä – kannattaa katsoa tehokkaampia kaksivaihemalleja, jotka selviävät isommistakin kinoksista.

Lumimäärä ja lumen laatu ovat myös tärkeitä. Kaksivaiheinen lumilinko murskaa ja heittää pakkautuneen, painavan lumen helposti. Yksivaiheinen taas sopii kevyemmälle, alle 20 cm lumikerrokselle – sellaiselle, jonka voisi melkein harjata pois, jos olisi aikaa ja intoa.

Säilytystila – sitäkin kannattaa miettiä. Pienemmät sähkölumilingot vievät vähemmän tilaa kuin isot polttomoottorimallit. Jos varastossa on ahdasta, tämä voi olla ratkaiseva tekijä. Käyttömukavuus ja käyttäjän fyysinen kunto ratkaisevat myös: itsevetävä malli on hyvä, jos et halua rehkiä, kun taas kevyempi työnnettävä sopii, jos voimia riittää.

Akku vai polttomoottori?

Akkukäyttöinen lumilinko on hiljainen ja käynnistyy helposti, vaikka olisi vähän pakkasta. Päästöjä ei synny, joten laitteen voi ottaa käyttöön vaikka katetussa tilassa ilman huolta. Huoltokin on helppoa – ei öljynvaihtoja, ei tulppien kanssa säätämistä.

Mutta: akun kesto rajoittaa työskentelyaikaa. Yhdellä latauksella pääsee yleensä 30–60 minuuttia, mikä riittää monelle keskikokoiselle pihalle. Jos piha on iso, lisäakku on käytännössä pakollinen. Polttomoottorimallit taas ovat tehokkaampia ja niillä voi tehdä lumitöitä niin kauan kuin bensiiniä riittää. Moottori käynnistyy joko narusta vetämällä tai sähkökäynnistyksellä – jälkimmäinen on kyllä mukava, jos sormet jäätyvät helposti. Bensiinikäyttöiset mallit vaativat säännöllistä huoltoa, mutta toisaalta niillä pärjää missä tahansa, ja tehoa riittää.

Työskentelyleveys ja -korkeus

Työleveys – eli kuinka leveän kaistan lumilinko putsaa kerralla – on yllättävän tärkeä juttu. Pienelle pihalle riittää 40–50 cm työleveys, mutta jos aluetta on enemmän, kannattaa valita 60–70 cm malli. Leveämpi alue tarkoittaa, että lumesta pääsee eroon nopeammin.

Syöttöaukon korkeus kertoo, miten paksuun lumikerrokseen laite pystyy. Tyypillisesti puhutaan 30–50 cm korkeudesta. Jos asut alueella, jossa lumi sataa kerralla kunnolla, kannattaa katsoa vähintään 50 cm korkea syöttöaukko. Liian leveä lumilinko ja pieni moottori ei ole hyvä yhdistelmä – teho ja työleveys pitää olla tasapainossa. Keskikokoiselle pihalle 3–5 kW teho riittää, mutta isommille alueille suosittelen vähintään 6 kW moottoria.

Renkaat vai telaketjut?

Pyörälliset lumilingot ovat yleisin ja edullisin vaihtoehto. Ne sopivat tasaisille, päällystetyille pinnoille – asfaltille, betonille, miksei tiilillekin. Renkaat antavat tarpeeksi pitoa useimmissa oloissa, ja niiden huolto on helppoa.

Telaketjullinen lumilinko on sitten asia erikseen. Telat jakavat painon laajemmalle ja estävät laitteen uppoamisen syvään lumeen. Ne sopivat hyvin jyrkille rinteille ja epätasaiseen maastoon, mutta ovat kalliimpia ja vaativat enemmän huoltoa. Kolmipyöräinen telajärjestelmä on mielenkiintoinen välimuoto – siinä yhdistyy telojen pito ja pyörien ketteryys. Jos piha on soralla, renkaat toimivat hyvin. Jäisillä rinteillä telaketjut ovat turvallisemmat.

Heittopituus ja käännettävä torvi

Heittopituus – eli kuinka kauas lumilinko heittää lumen – riippuu sekä moottorin tehosta että siitä, miten hyvin kone on suunniteltu. Useimmille käyttäjille 8–12 metrin heittopituus riittää mainiosti, mutta tehokkaimmat laitteet paiskaavat lunta jopa 15 metriin saakka. Käännettävä torvi on lähes pakollinen, koska sillä ohjaat lumen juuri sinne minne haluat, eikä tarvitse kiertää koko pihaa uudestaan. Säädettävyys tekee lumitöistä paljon helpompaa – varsinkin, jos piha on hankalan muotoinen.

Lumilingon käyttö ja turvallisuus

Lumilingon käyttö sujuu turvallisesti, kun malttaa valmistautua kunnolla ja ottaa muutaman perusjutun haltuun. Laitteen toimintaperiaatteet kannattaa opetella, ja vähän pitää myös arvioida, milloin lumilinko ei vain sovi hommaan – esimerkiksi kivien seassa tai liian jäisessä kinoksessa voi tulla ongelmia.

Turvallinen käynnistys ja käyttö

Ennen ensimmäistä käyttökertaa kannattaa oikeasti lukea käyttöohje – vaikka se tuntuu tylsältä, siitä on hyötyä. Varmista, että kaikki suojalaitteet ovat paikoillaan ja ehjiä. Työalue on hyvä putsata kivistä, leluista ja muista esineistä, jotka voisivat vahingoittaa lumilinkoa tai lentää vaarallisesti. Lämpimät, napakat vaatteet päälle ja kunnon kengät jalkaan – liukkaalla ei kannata ottaa riskejä. Kuulosuojaimet ja suojalasit ovat myös hyvä idea, vaikka moni jättää ne väliin.

Käynnistyksen jälkeen pidä molemmat kädet kahvoissa ja pysy tukevassa asennossa. Liukkaalla alustalla hyvät kengät ovat ihan must. Lapset ja lemmikit kannattaa pitää reilun matkan päässä – 15 metriä on hyvä nyrkkisääntö.

Jos lumilinko tukkeutuu, sammuta moottori ennen kuin alat puhdistaa laitetta. Älä koskaan työnnä kättäsi kierukan sisään – käytä puhdistustyökalua, jonka mukana pitäisi tulla. Näillä ohjeilla lumilingon käyttö on aika helppoa, ja talven lumityöt hoituvat ilman turhia riskejä.

Tehokkaat lumenpoistovinkit

Kun lumi on tuoretta, kannattaa edetä rauhassa. Hidas ja tasainen vauhti antaa lumilingolle aikaa käsitellä lumen kunnolla – kiireessä homma menee helposti sotkuksi.

Paras ajosuunta ja tekniikka:

• Aja mieluiten tuulen suuntaan, muuten lumi pöllyää takaisin omille jäljille.

• Vedä ajolinjat päällekkäin 10-15 cm leveydeltä – näin et jätä ikäviä raitoja pihaan.

• Aloita keskeltä ja työnnä lumi reunoille, muuten reunoille jäävät kinokset ärsyttävät myöhemmin.

• Märkä, raskas lumi? Silloin kannattaa ajaa vieläkin hitaammin ja valita kapeammat linjat.

Lumenpuhallussuunnan säätö on muuten oikeasti tärkeää. Ohjaa suihku tarpeeksi kauas kulkuväylistä ja rakennuksista – muuten kinokset kasaantuvat juuri sinne, missä niitä ei halua. Jos lunta on reilusti, älä yritä ahmia kaikkea kerralla: ota ensin pintakerros, sitten uudelleen matalammalla asetuksella.

Mäissä lumilinko kulkee aina suoraan ylös tai alas, ei poikittain – muuten lipsuu. Telamallit ovat kyllä omiaan epätasaisessa maastossa, niiden pito on ihan eri luokkaa.

Mihin lumilinko ei sovellu?

Lumilingolla ei kannata yrittää poistaa yli 20 cm paksua jäätä tai jäätynyttä pintaa – se rikkoo helposti sekä kierukan että terän. Soratiet ja hiekoitetut alueet ovat myös vähän arveluttavia, koska kivet voivat sekä hajottaa laitteen että sinkoutua vaarallisesti. Ei kiva, eikä turvallista.

Sopimattomat käyttökohteet:

• Jyrkät rinteet (yli 15 asteen kaltevuus), etenkin perusmalleilla

• Kapeat paikat, joissa ei mahdu pyörimään

• Alueet, joilla on piilossa reunakiviä tai muuta sälää

• Korkea, märkä ruohikko tai pensaat – ei todellakaan paras paikka lingolle

Lumilinko ei myöskään sovi sisätiloihin, vaikka olisi kuinka iso varasto – pakokaasut eivät tee hyvää kenellekään. Pimeällä on muutenkin syytä olla tarkkana, koska esteet ja epätasaisuudet jäävät helposti huomaamatta. Jos pakkasta on reilusti yli -25°C, moni malli alkaa temppuilla ja käyttäjäkin on vaarassa paleltua.

Kunnossapito, varaosat ja tarvikkeet

Jos haluat pitää lumilingon kunnossa talvesta toiseen, huolto on ihan ehdoton juttu. Säännöllinen tsekkaus ja oikeat varaosat säästävät hermoja ja rahaa – ei tarvitse ostaa uutta konetta joka toinen vuosi.

Miten lumilinko toimii?

Perusidea on aika simppeli: lumilingossa on joko yksi- tai kaksivaiheinen lumenpoistojärjestelmä. Yksivaiheinen malli pyörittää lunta ruuvimaisella keräimellä suoraan heittokuiluun, kun taas kaksivaiheisessa lumilingossa erilliset keräinakselit ohjaavat lumen ensin keskelle, josta tehokas tuuletin paiskaa sen kauemmas.

Moottori välittää voimaa hihnojen ja ketjujen kautta sekä keräimelle että pyörille tai teloille. Tehokkaimmat lumilingot käyttävät polttomoottoria, mutta akkukäyttöinen lumilinko on monen pihan pelastus – etenkin jos kaipaat helppoa ja hiljaista käyttöä. Sähköiset ja akkukäyttöiset lumilingot sopivat hyvin pienempiin pihoihin, missä polttomoottorin tehoa ei tarvita.

Tehokkuus ei riipu pelkästään moottorista. Myös keräinjärjestelmän koko ja rakenne vaikuttavat: leveämpi työskentelyalue ja korkeampi lumenkeruuaukko mahdollistavat nopeamman etenemisen, etenkin syvässä lumessa. Voit muuten katsoa, jos mietit mikä malli sopii omaan käyttöön.

Huolto ja puhdistus talvikaudella

Käytön jälkeen kannattaa putsata lumi ja jää pois keräimistä ja heittokuilusta. Märkä lumi jäätyy helposti kiinni ja pahimmillaan jumittaa koko laitteen. Ei ole mikään maailman hauskin homma, mutta helpottaa arkea jatkossa.

Moottorin voi käynnistää hetkeksi puhdistuksen jälkeen, jotta kosteus haihtuu – näin vältät ruostetta ja jäätymistä seuraavalla käyttökerralla.

Kauden tärkeimmät huollot:

• Puhdista lumikeräimet ja työntösauvat joka käytön jälkeen

• Tarkista hihnojen kireys viikoittain

• Seuraa öljytasoa säännöllisesti

• Voitele terävät osat, jotta liikkuvuus säilyy

Pakkasella kannattaa muuten vilkaista pakoputken seutua – jääkertymä voi yllättää. Lumesta siirtyvä lika kuluttaa nopeasti keräimen kumiosia, joten tarkkaile niiden kuntoa ainakin silloin tällöin.

Mitä öljyä lumilingon vaihteistoon käytetään?

Vaihteistoon kannattaa valita synteettinen 5W-30 tai 0W-30 talviöljy – se pysyy juoksevana myös kovilla pakkasilla. Useimmat valmistajat antavat tarkat suositukset, joten käyttöohje kannattaa vilkaista ennen kuin kaadat mitään koneeseen.

Mineraaliöljyt jähmettyvät helposti, jos pakkanen kiristyy alle -15 °C:n. Silloin käynnistys on tuskaa ja vaihteisto kuluu nopeammin. Synteettinen öljy maksaa vähän enemmän, mutta suojaa vaihteistoa paremmin kylmässä.

Yleensä öljynvaihto tehdään 50 käyttötunnin välein tai kerran kaudessa. Uudessa laitteessa ensimmäinen vaihto kannattaa tehdä jo 5-10 tunnin jälkeen, jotta mahdolliset metallipartikkelit saadaan pois.

Yleisimmin tarvittavat varaosat:

• Kiilahihnat ja ketjut

• Kumiosat ja terät keräimeen

• Sytytystulpat ja ilmansuodattimet

• Kelkkakiskot ja luistimet

• Heittokuilun ohjauspellit

Alkuperäiset varaosat ovat yleensä paras valinta, mutta laadukkaat tarvikeosat toimivat monessa mallissa – ja usein edullisemmin. Ennen tilausta kannattaa tarkistaa PNC- tai mallinumero. Saman sarjan laitteissa voi olla pieniä eroja, jotka vaikuttavat osien sopivuuteen.

Lisävarusteista mainittakoon keräinvahat ja -suihkeet, jotka estävät lumen tarttumista. Säilytyspeitteet ja polttoaineenvakauttajat helpottavat taas kesäsäilytystä. Jos mietit, mikä lisävaruste on oikeasti hyödyllinen, kannattaa vilkaista .

Lumilingon säilytys kauden jälkeen

Polttoaine kannattaa joko käyttää loppuun tai tyhjentää kokonaan. Jäljelle jäänyt bensiini vanhenee ja voi tukkia kaasuttimen – se on harmillisen yleinen syy siihen, miksi laite ei käynnisty seuraavana talvena. Akkukäyttöinen lumilinko on tässä suhteessa helppo, kunhan akun varaus jätetään noin puolilleen ja laite säilytetään kuivassa paikassa.

Usein kysytyt kysymykset

Lumilingon valintaan ja käyttöön liittyy kaikenlaisia kysymyksiä – polttoaineista varaosiin ja turvallisuudesta huoltoon. Oikeilla vastauksilla säästät aikaa, rahaa ja ehkä vähän hermojakin.

Mikä on paras polttoainetyyppi lumilinkoja varten?

Polttomoottorikäyttöisille lumilingoille E-98 bensiini on yleensä varmin valinta. Se toimii hyvin talvella ja pitää moottorin käynnissä, vaikka pakkanen paukkuu. Etanolipitoisuus kannattaa pitää matalana – korkea etanoli voi aiheuttaa käynnistysongelmia ja moottorin kulumista. Moni valmistaja antaa tarkat suositukset, joten vilkaise manuaali ennen tankkausta.

Kuinka usein lumilingon huolto tulisi suorittaa?

Perushuolto tehdään vähintään kerran vuodessa, mieluiten ennen talven alkua. Moottoriöljyn vaihto ja suodattimien tarkistus ovat tärkeimmät hommat. Käytön aikana kannattaa tsekata ruuvien ja pulttien kireys, kourun liikkuvuus ja terien kunto. Rasvauspisteiden voitelu pitää liikkuvat osat kunnossa ja pidentää koneen käyttöikää.

Moottorilla varustetut mallit vaativat huomiota sytytystulppaan ja ilmansuodattimeen. Vaihda tai puhdista ne tarpeen mukaan, niin käynnistys sujuu myös kovilla pakkasilla.

Mitä eroa on yksi- ja kaksivaihelumilinkojen välillä?

Yksivaihelumilinko nappaa lumen suoraan ruuvimekanismilla ja paiskaa sen ulos yhdellä liikkeellä. Tämä rakenne sopii kevyemmälle lumelle ja pienille pihoille, joissa kinokset eivät yleensä kasva mahdottomiksi.

Kaksivaihelumilinko taas hyödyntää kahta vaihetta: ensin ruuvi imaisee lumen sisälle, sitten erillinen heittopyörä viskaa sen kunnolla kauemmas. Tällainen lumilinko toimii erityisen hyvin raskaassa, märässä lumessa ja silloin kun lunta kertyy kerralla enemmän kuin jaksaisi lapioida.

Kaksivaiheiset lumilingot tarjoavat usein pidemmän heittoetäisyyden ja ovat muutenkin tehokkaampia isommilla pihoilla – etenkin, jos talvet ovat runsaslumisia. Jos siis pihasi peittyy toistuvasti paksuun hankeen, kaksivaiheinen malli voi olla paras valinta.

Kuinka lumilinkoa säilytetään kauden ulkopuolella?

Lumilinko kannattaa säilyttää lämpimässä ja kuivassa tilassa, kun talvi on ohi. Jos laite saa rauhassa kuivua ja sulaa, vältät turhat ruostumiset ja ikävät yllätykset seuraavana kautena.

Polttomoottorikäyttöisen lumilingon polttoainesäiliö pitää joko tyhjentää tai täyttää aivan piripintaan – valmistajan ohjeet kannattaa toki vilkaista. Moottoriöljyn vaihto ennen varastointia on pieni vaiva, mutta suojelee koneen sisuskaluja.

Akkukäyttöinen lumilinko vaatii oman pienen muistilistan: irrota akku laitteesta ja laita se viileään, kuivaan paikkaan. Älä lataa täyteen, mutta älä jätä ihan tyhjäksikään – noin 50-70 % varaus tuntuu olevan hyvä kompromissi akun eliniän kannalta.

Minkälaisia turvallisuusominaisuuksia lumilingoissa yleensä on?

Turvallisuus ei ole lumilingoissa mikään turha sana. Suojakytkin löytyy lähes jokaisesta mallista – ilman sitä laite ei pysy käynnissä, ellet pidä kytkintä pohjassa. Tämän ansiosta lumilinko ei lähde omille teilleen, jos ote lipsahtaa.

Murtopultit ovat yksi niistä pienistä, mutta tärkeistä yksityiskohdista: jos eteen osuu kivi tai jääklimppi, pultti katkeaa ja suojaa isompia, kallimpia osia. Pultin vaihto on helppoa ja edullista, eikä tarvitse olla mikään mekaanikko.

Monissa lumilingoissa on nykyään myös LED-valot, jotka helpottavat työskentelyä pimeinä aamuina ja iltoina – joskus sitä huomaa linkoavansa lunta silloin, kun aurinko ei ole vielä herännyt. Lämpökahvat taas tekevät hommasta siedettävämpää, kun sormet eivät jäädy kiinni kahvoihin. Onko se pakollista? Ehkä ei, mutta kyllä siitä hyötyä on, jos talvi yllättää kunnolla.

Jos mietit, mikä lumilinko sopii juuri sinun pihaasi, kannattaa vertailla eri vaihtoehtoja ja miettiä, miten paljon lunta yleensä joudut siirtämään. Akkukäyttöinen lumilinko voi olla hyvä valinta, jos arvostat hiljaisuutta ja helppoa käynnistystä. Perinteinen moottorimalli taas jaksaa jyristellä läpi paksummankin kinoksen. 

Valikoimasta löytyy nykyään vaikka minkälaisia lumilinkoja: on itsevetäviä malleja, tehokkaita kaksivaihelumilinkoja ja kevyitä, helppokäyttöisiä akkukäyttöisiä vaihtoehtoja. Yksi asia on varma – hyvällä lumilingolla talven lumitöistä selviää huomattavasti nopeammin. Ja kun piha on putsattu, voi istahtaa alas ja miettiä, miksi ei hankkinut laitetta jo aiemmin.

Millaisia lisävarusteita lumilinkoihin on saatavilla?

Telaketjut tuovat reilusti lisää pitoa, etenkin kun piha jäätyy peililiukkaaksi eikä lumilinko muuten meinaa edetä. Joskus tuntuu, että ilman ketjuja tehokaskin moottori vain sutii paikallaan, varsinkin jos lumi on märkää tai painavaa. Ketjut sopivat erityisesti itsevetäviin lumilinkoihin, ja niiden avulla voit hoitaa lumityöt huomattavasti helpommin. Kannattaa vilkaista myös muita varusteita, kuten suojapeitteitä, lisävaloja ja lumikauhoja, jotka tekevät talven lumitöistä vähän siedettävämpiä.